Ensimmäinen Borzoimme oli
Fin Mva Korotai Krasivyi Maxim (1987-95). Hän oli hyvin hienovarainen ja suloinen Borzoi, mutta samalla vahva ja hyvin omatahtoinen. Hän oli suuri personallisuus. Hän antoi meille kaikki syyt jatkaa tässä ihanassa rodussa!

*Pedigree

Tarvitsimme tietysti toisen Borzoin Maximille kaveriksi ja valitsimme
Kaznan Zarjek in (1988-90). Hän sai yhden sertin näytelyistä. Hän kuoli yllättäen vain 2 vuotiaana.

*Pedigree

EuJV-91
Yermoloff's Milka (1990-91). Milka oli kaikkea mitä olimme etsineet! Epäonneksemme menetimme myös hänet aivan liian aikaisin kun Milka juoksi täydellä vauhdilla ruohon peittämään ojaan! Milka oli vain 15 kk vanha. Lyhyeksi jääneellä näyttelyurallaan Milka saavutti 4 sertiä  ja Euroopan Juniorivoittaja-91 -tittelin. Joka kerta Milka voitti luokkansa näyttelyissään. Hän rakasti näyttelyitä, itseasiassa Milka rakasti kaikkea! Hän oli täynnä iloa ja elämää. Oli suunnaton ilo saada Milka elämäämme, vaikkakin vain niin lyhyeksi ajaksi. Hän oli hyvin rakas meille, aivan kuten Maximkin oli.

*Pedigree

Milkan traagisen kuoleman jälkeen olimme erittäin alakuloisia. Dan Persson, Yermoloff's Borzoi, näki suuren surumme ja teki erittäin vaikean päätöksen; antoi meille yhdenparhaimmistaan; Milkan äidin
S&Fin Mva Yermoloff's Moscowa n (1983-1994). Tulemme olemaan aina kiitollisia Danille. Olemme erittäin onnekkaita saadessamme sellaisen suuren Borzoin elämäämme ja erittäin ylpeitä saadessamme ilmoittaa Moscowan kantanartuksemme! Vaikka Moscowa viettikin vain kultaiset vuotensa meidän kanssamme, hyvin nopeasti hän tottui uuteen maahan, kieleen ja kotiin ja oli hyvin onnellinen meidän kanssamme! Hän oli ylpeä vinttikoira ja hallitsi meidän koiralaumaa lempeällä otteella saaden kaiken kunnioituksen. Hän oli todellinen kuningatar.

*Pedigree

Myöhään kesällä -91 saimme kuulla että Sovereign saisi vihdoin pentuja ja 20.9. he syntyivät. Yhden pennun sijaan, otimmekin kaksi; 
Fin Mva Tovarisjtj's Louis Roederer (1991-1999)
ja siskonsa Dolcen. On vaikea löytää yhtä lempeää ja ystävällistä urosborzoita kuin Louis oli. Aina yhtä ystävää kaikkien kanssa, olipa se sitten ihminen tai eläin. Mutta mikä juoksija Louis oli! Oli erittäin vaikea pitää hänet aloillaan ennen kuin viehe lähti liikkeelle! Hän huusi, ulvoi, hyppi..teki kaikkensa päästäkseen irti! Hän ei ikinä tapellut vaikka joutuikin joidenkin pariensa uhon kohteeksi nuorena. Kaipaamme Louista, mutta onneksi meillä on paljon ihania muistoja, ja nyt vielä meillä on Viia, Louiksen lapsenlapsi, jossa todellakin löytyy paljon samoja piirteitä!

*Pedigree

Dolce, tuo meidän ikuinen virnuilija ja nauruneito,
Fin Mva Tovarisjtj's La Dolce Vita (1991-2003).
Vaikeaa kuvitella helpompaa 'kehäkettua' tai luetettavampaa kaveria, oli kysymys sitten vaikka lasten kanssa olemisesta tai kissan ajamisesta pihaltamme;) Me kaikki rakastimme Dolcea ja aina tulemme haikein mielin muistelemaan häntä. Kiitos Dolce että saimme olla perheesi.

*Pedigree

kuva:  Pirjo Hostikka-Vuokare

                              Puppy-Puppy
Fin Mva  Khanzade's Vintage Lace
                                   1994-3-6 - 2005-12-13
Ensimmäiset vuodet Lace seurasi kintereilläni koko ajan, huoneesta toiseen, en kaikessa hiljaisuudessa päässyt edes vessaan ilman että hän ei olisi sitä huomannut ja seurannut minua. Lentomatka Floridasta Suomeen oli pienen nelikuisen pennun säikäyttänyt todella pahasti. Mutta ajan myötä Lace alkoi luottaa etten jätä häntä. Nopeasti Lacesta kasvoi poppoon pomo, Moscowan jätettyä lauman hieman ennen Lacen tuloa. Lace oli jalo, pidättyväinen ja arvokas. Vieraista Lace ei kauheasti piitannut, mutta korvat piti aina käydä nuuskimassa. Lace saattoi nousta kahdelle jalalle nuuskimaan korvasi, koskematta sinuun. Lace totteli minun aina, paitsi silloin kun oli eri mieltä.. Lace..
Kun Lace oli nuorempi kävin joskus rullaluistelemassa kaupungilla ja Lace oli irti mukanani. Vaikka Lace vanheni, arvokkuutensa hän säilytti loppuun saakka. Sekä uskon ja rakkauden perheeseensä. Lace, pysyt sydämessämme aina, rakkaudella.

*Pedigree